PRE 2 – NKS2021

LUCIS CREATOR

ONSDAG – KESKIVIIKKO – WEDNESDAY 25.8.2021

20.00

Berghälls kyrka – Kallion kirkko – Kallio Church

ELKE UNT, orgel – urut – organ

fritt inträde – vapaa pääsy – free admission


PROGRAM – OHJELMA – PROGRAMME

Edgar Arro 1911-1978: Maestoso

Ester Mägi 1922-2021: Dialog

Erkki-Sven Tüür *1959: Spectrum I

Maurice Duruflé 1902-1986: Méditation

Jehan Alain 1911-1940: Variations sur “Lucis Creator”

Jean Langlais 1907-1991: Suite Médiévale en forme de messe basse
Prélude (Entrée)
Tiento (Offertoire)
Improvisation (Èlévation)
Meditation (Communion)
Acclamations (sur le texte des acclamations carolingiennes)


PDF-program –
PDF-ohjelma –
PDF-programme

Lucis Creator

Konsertens rubrik kommer från hymnen Lucis Creators inledningsord. Jehan Alains variationssvit över hymnen var det centrala verket när skapandet av den här konserthelheten för det Nordiska Kyrkomusiksymposiet år 2020 pågick. Programmet var ursprungligen avsett att framföras tillsammans med Schola Gregoriana Tartuensis under ledning av Lilian Langsepp. Initiativet till konsertproduktionen togs av organisten Elke Unt och utgående ifrån hennes programförslag uppkom hela programmet. Tanken var att i orgelmusiken citera sånger i samma ordning som i en dags liturgi – mässans sånger, aftonbön – vesper samt kompletorium vid dagens slut. Helheten skulle komma att skildra en dag i livet: ljuset föds, ljusets väg till fullkomlig klarhet och till slut avtar ljuset för att gå till vila. Tanken var alltså att kombinera de gregorianska melodierna med orgelmusik. Musik i vilken tonsättarna använt samma sånger eller citat från gregorianiken. På grund av coronapandemin blev det dock omöjligt att förverkliga helheten tillsammans med kören från Tartu. Man kan även ur ett bredare perspektiv karaktärisera Lucis Creator som ett sökande efter ljus, ett andligt skapande och ett uttrycksmedel med hjälp av musik. Ljuset är både ett festligt och stort maestoso, en dialog med skuggorna, kanter och skärvor i ett spektrum och tusentals böner och vokala skildringar i kyrkosångerna. Konserten föreverkligas nu som en solokonsert med organisten Elke Unt från Estland. Den första delen består av estnisk orgelmusik och i den andra avdelningen spelar hon fransk orgelmusik ur det ursprungliga konsertprogrammet.

Estnisk orgelmusik

Edgar Arro är mest känd för sina miniatyrer som baserar sig på folkmelodier och som finns utgivna i många samlingar på förlaget Eres. Han har också komponerat större, fria orgelverk och två orgelsonater. Hans tonspråk är expressivt, harmoniskt, färggrant och fyllt av fantasi. Ester Mägi, som nyligen avled i en ålder av 99 år, är känd för sitt känsliga tonspråk. Hennes verk baserar sig på intonationer i folkmusiken. Hon har skrivit en hel del kör- och kammarmusik men endast ett fåtal orgelverk. Erkki-Sven Tüür är en internationellt känd estnisk tonsättare. Han har fokuserat på skapandet av opera och symfonisk musik. För orgel har han skrivit verk med titeln Spectrum I-IV. I de senare av dessa har han även lagt till slagverk och trumpet.

Fransk orgelmusik

Konsertens franska avdelning inleds med Maurice Duruflés Méditation. Duruflé skrev rätt lite musik men samtliga verk är komponerade i ett noggrant övervägt format. Meditationen öppnar en klangvärld förknippad med den färgstarka och på kyrkotonarter baserade harmoniseringen av den gregorianska sången. 

Man kan höra impressionistiska intryck och influenser från österländsk musik och jazz i en stor del av Jehan Alains personliga orgelmusik. Han stupade tyvärr som väldigt ung i andra världskriget. Hans sätt att fritt behandla gregorianska melodier under rytmiska och organiserade former och med en modig harmonisering öppnar ett helt nytt fönster till användningen av gregoriansk musik i orgelmusik. Lucis creator är den inledande hymnen i söndagens vesper, dvs aftonbönen, och används i den katolska kyrkan under kyrkoårets första och tredje vecka.

Jean Langlais var en fransk tonsättare, organist och improvisatör vars Suite Médiévale en forme de messe basse, med fem olika musikaliska temapaket, är baserad på gregoriansk sång. Kompositören kryddor och färglägger musiken med rytmiska och fria figurer samt med en personlig behandling av harmoniseringen. Stycket baserar sig på mässånger och hymner. I den första satsen citeras antifonen Aspergas me, i andra satsen Kyrie, i tredje hymnen Adoro te devote, i fjärde antifonen Ubi caritas och hymnen Jesu dulcis memoria och i den femte och sista satsen citeras acklamationen Christus vincit.


Lucis Creator

Konsertin otsikko tulee Lucis Creator nimisen hymnin alkusanoista. Tälle hymnille kirjoitettu Jehan Alainin variaatiosarja oli yksi keskeisistä teoksista konserttiohjelman luonnostamisessa 2020 Pohjoismaista Kirkkomusiikkisymposiumia varten. Alun perin ohjelma oli tarkoitus toteuttaa Tarton Yliopiston gregoriaanisen laulukurssin Schola Gregoriana Tartuensis-yhtyeen ja heidän johtajansa Lilian Langsepän kanssa. Koska konserttiproduktion idea lähti urkuri Elke Untilta ja hänen ehdottamistansa kappaleista, kehittyi koko ohjelma – urkukappaleissa siteerattujen laulujen järjestys päivän liturgista kulkua noudattavaksi: messulaulut, illan rukoushetken – vesperin sekä päivän lopun kompletorion laulut. Ohjelman kokonaisuus kuvasi täten ikään kuin päivän, valon syntyä, sen kulkua täydellisen kirkkauteen ja lopulta laskeutumista rauhallisesti levolleen. Ajatus oli, että ohjelma yhdistäisi kokonaisuudeksi gregoriaaniset laulut ja urkusävellykset, joissa säveltäjät ovat käyttäneet tai siteerannut samoja lauluja. Myöhemmin koronapandemian vuoksi ei ollut enää mahdollista toteuttaa alkuperäistä konserttisuunnitelmaa Tartonyliopiston kuoron kanssa. Lucis Creator voisi laajemmin kuvailla myös valon etsimistä, hengellistä luomista ja ilmaisua musiikillisin keinoin. Valo on sekä juhlava ja suuri maestoso, dialogi varjon kanssa, murtuma ja sirpaleet spektrumissa sekä tuhannet rukoukset ja kuvaukset pyhissä sanoissa, kirkkolaulussa. Konsertti toteutuu nyt soolokonserttina, jossa ensimmäinen puolisko koostuu virolaisesta urkumusiikista ja jälkipuoliskossa kuullaan alkuperäisohjelmistosta ranskalaista urkumusiikkia.

Virolainen urkumusiikki

Edgar Arro on urkusäveltäjänä tunnettu enimmäkseen kansansävelmiin perustuvista miniatyyrisista karakteerikappaleista, joita Eres-editio on julkaissut useita kokoelmia. Hän on kirjoittanut myös laajempia vapaita urkuteoksia ja kaksi urkusonaattia. Hänen sävelkielensä on ekspressiivinen, harmonisen värikästä ja fantasiankylläistä. Äskettäin toukokuussa 99-vuotiaana kuollut Ester Mägi tunnetaan herkästä sävelkielestä. Hänen teoksensa perustuvat kansanmusiikin intonaatioihin. Hän on kirjoittanut paljon kuoro- ja kamarimusiikkia. Urkuteoksia hänellä on vain muutamia. Erkki-Sven Tüür on kansainvälisesti tunnettu virolainen nykysäveltäjä. Hän on kirjoittanut ja keskittynyt ooppera- ja sinfonisen musiikin luomiseen. Uruille hän on kirjoittanut Spectrum-nimisiä kappaleita I-IV, joissa myöhemmissä on mukana myös lyömäsoittimet ja trumpetti.

Ranskalainen urkumusiikki

Konsertin ranskalainen osuus alkaa Maurice Duruflén Méditation nimisellä kappaleella. Duruflé on kirjoittanut vähän, mutta kaikki hänen luomansa teokset ovat tarkkaan mietityissä muodossa. Meditaatio avaa myös sointimaailmaa, joka liittyy gregoriaanisen laulun värikkääseen ja kirkkosävellajeihin pohjautuvaan harmonisaatioon.

Impressionistisella tyylillä ja vaikutteita idän ja jazz musiikista saaneena loi urkuri ja improvisoija Jehan Alain suuren osan omasta persoonallisesta urkutuotannosta. Säveltäjän elämäntaipale loppui valitettavasti varhain II Maailmansodassa. Hänen tapansa käsitellä gregoriaanisia sävelmiä vapautuneesti rytmisoidusta ja organisoiduista muodoista ja rohkeat harmonisoinnit luovat uuden ikkunan gregoriaanisen laulun käytölle urkumusiikissa. Lucis creator on sunnuntain vesperin eli iltarukouksen alkuhymni, jota käytetään katolisessa perimässä kirkkovuoden tavallisina aikoina I ja III viikon aikana.

Jean Langlais´n , ranskalaisen säveltäjän, urkurin ja improvisoijan Suite Médiévale en forme de messe basse, jossa viiden erilaisen karakterisen osan musiikillisena teemapakettina ovat gregoriaaniset laulut, säveltäjä maustaa ja värittää sitä rytmisillä ja vapailla kuvioilla sekä persoonallisella harmonian käsittelyllä. Langlaise´n Suite Médiévale en forme de messe basse perustuu messulauluihin ja hymneihin. Sarjan I osassa siteerataan antifonia Asperges me, II osassa Kyrie’ta, III osassa hymniä Adoro te devote, IV osassa antifonia Ubi caritas ja hymniä Jesu dulcis memoria sekä V osassa aklamaatiota Christus vincit.


Elke Unt är en estnisk kyrkomusiker som studerade i Finland på 1990-talet och avlade examen vid Sibelius-Akademin. Hon avlade A-examen i orgelspel under ledning av Kari Jussila år 2003. Hon har arbetat som kyrkomusiker i olika församlingar i Estland. Elke har också lett flera kyrkomusikevenemang, konsertserier i södra Estland, verkat som konstnärlig ledare för Tartu vintermusikfestival åren 2010-2018 och för Pepsimaa orgelfestival åren 2014-2018. Hon har komponerat psalmer för solosång och orgel samt samarbetat med körer i Tartu, med operasångare, kammarmusiker och uppträtt som solist tillsammans med  symfoniorkestern vid Vanemuise Teater i Tartu. År 2013 tilldelades hon Estlands kulturfonds folkmusikpris. Hon har alltid även aktivt konserterat som solist och kammarmusiker.

Elke har uppträtt i bl a Centralasien, Europa, Skandinavien och i de balttiska länderna. Under de senaste åren har Elke igen återupptagit kontakten till Finland och bl a verkat som kantor i Borgå och Lappo. Sedan augusti 2020 är Elke verksam i Sverige och hon arbetar idag som kantor på Gotland i Östergarns församling i Romaklosters pastorat.


Elke Unt on virolaissyntyinen kirkkomuusikko, joka on 90-luvulla opiskellut Suomessa ja valmistunut Sibelius-Akatemialta. Urkujen A-tutkinnon suoritti hän professori Kari Jussilan johdolla 2003. Hän on työskennellyt kirkkomuusikkona Virossa useissa seurakunnissa 20 vuoden ajan. Unt on toiminut tarton Yliopiston-Jaanin seurakunnan urkurina ja johtanut monia kirkkomusiikin tapahtumia, konserttisarjoja Etelä-Virossa, 2010 – 2018 hän on toiminut mm Tarton Talvimusiikkifestivaalin ja Pepsimaan urkufestivaalin taiteellisena johtajana 2014-2018. Hän on säveltänyt soolopsalmeja äänelle ja uruille ja tehnyt paljon yhteistyötä Tartossa kuorojen, oopperalaulajien ja kamarimuusikkojen kanssa sekä soittanut urkuosuuksia Tarton Vanemuisen Teatterin sinfoniaorkesterin esityksissä. 2013 hänelle myönnettiin Viron Kultuurirahaston kansanmusiikin alarahaston vuosipalkinto. 

Kirkkomuusikon työn lisäksi on Elke Unt aina aktiivisesti myös konsertoinut sekä solistina että kamarimuusikkona. Konserttimatkat ovat häntä vieneet sekä Keski-Asiaan, Euroopaan että Skandinaviaan ja Baltiaan. Viime vuodet ovat tiivistäneet taas yhteyksiä Suomeen, jossa Unt on toiminut kesäkanttorina ja sijaiskanttorina mm Porvoon ja Lapuan tuomiokirkoissa. Pohjoismainen kirkkomuusikon koulutus ja aktiivinen kontaktien luominen ovat antaneet Elke Untille mahdollisuuksia monenlaiseen ja laajaalaiseen yhteistyöhön.  Elokuusta 2020 lähtien on Elke lähtenyt laajentamaan osamistaan ja kokemuksia Ruotsiin ja tällä hetkellä toimii hän kanttorina Gotlannilla Roma Klosters pastoratin Östergarnin seurakunnassa.